Saimme vihdoin hieman selvyyttä hallituksen seuraavaan säästölistaan. Tällä kertaa leikkauslista osuu erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin kansalaisiin: puheissa on esimerkiksi vähentää lastensuojelun henkilöstöä, harventaa neuvolatarkastuksia, sekä rajata vammaispalveluita nykyisestä. Oli hallituksen politiikasta mitä mieltä tahansa, jo viime vuonna sekä Kelan että THL:n laskelmat ja asiantuntijat esittivät huolensa sen seurauksista. Leikkaukset asumistukeen ja työttömyysturvaan ovat esimerkiksi heikentäneet ihmisten mahdollisuuksia ottaa vastaan osa-aikaista tai pienipalkkaista työtä, ja heikentäneet erityisesti niiden tilannetta, joilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta ottaa vastaan nykyistä enempää työtä. Tavoitteet ihmisten potkimisesta kotoa itse omaa elämäänsä kohentamaan ovat siis osoittautuneet täysin saavuttamattomiksi, ja lopputulos jopa päinvastaiseksi. Paitsi inhimillinen, myös taloudellinen hinta näistä päätöksistä on siis kova.

Erityisen vaikeaksi hallituksen päätökset tekevät kaupunkien tilanteen, ja näin on myös Tampereella. Kaupunki on sopeutuspaineessa, ja seuraavan kolmen vuoden aikana tulisi päättää 60 miljoonan säästöistä. Uusi valtuusto ei ole helpon paikan edessä. Hallituksen leikkaukset eri etuuksiin hyvin lyhyellä aikavälillä ovat kasvattaneet toimeentulotukea tarvitsevien määrää. Perustoimeentulon rahoittaa Kelan ohella kaupunki, kumpikin 50 % osuudella. Ihmisten siirtäminen joustavammilta etuuksilta toimeentulotuelle on myös siis päätös siirtää vastuu välttämättömästä elämisen tuesta valtiolta kaupungille. Myös asunnottomuus kääntyi leikkausten myötä kasvuun, ja merkittävää on, että yhä enemmän asunnottomilla ei ole mitään muuta syytä joutua kadulle kuin toimeentulon riittämättömyys. On selvää, että myös sote-säästöjen seuraukset koituvat kaupungin maksettavaksi. Esimerkiksi neuvola on keskeisessä roolissa tunnistaa tukea tarvitsevat perheet, jotta voidaan välttää ylisukupolvista arjen ja terveyden haasteiden kasaantumista. Matalan kynnyksen apua on kuitenkin tamperelaisilta vähennetty hyvinvointialueille siirtymisen myötä, ja jos neuvolapalveluista karsitaan, syntyy väistämättä inhimillisesti kestämättömiä tilanteita. Yksikin yksin jäävä perhe on liikaa. Lapset ja nuoret, jotka eivät löydä paikkaansa, esimerkiksi turvallisia vapaa-ajanviettotapoja, ovat kestämätön kustannus paitsi heille itselleen, myös kaupungin kassaan. Nuorten rikollisuudesta ei pitäisi olla huolissaan kaupungin imagon, vaan nuorten pahoinvoinnin kasvun vuoksi. Näitä kustannuksia maksetaan yhteisistä kuluista sitä enemmän, mitä myöhemmässä vaiheessa onnistutaan puuttumaan.

Yksi kaupungin talouden moottori on ollut kulttuuri. Ala on vaikeassa tilanteessa paitsi yleisen taloustilanteen, myös nopealla aikataululla tehtyjen säästötoimien vuoksi. Tampere on onnistunut tavoittamaan useita kansainvälisiä tuotantoja, ja tähän tulee pyrkiä jatkossakin. Tuotantotuki tuo itsensä moninkertaisesti takaisin, kun lasketaan yhteen työryhmien täällä käyttämät palvelut, sekä kaupungin yleisesti kasvanut kiinnostus esimerkiksi matkailijoiden muodossa. Vaikeassa taloustilanteessa olevien kulttuuritoimijoiden asemaa voidaan tukea tarjoamalla käyttöön tiloja kohtuullisilla kuluilla. Lastenkulttuuri on Tampereella voimissaan, ja paitsi monelle kaupunkilaiselle, myös ympäryskuntien lapsille tuttua. Lastenkulttuuritoimijoiden yleisavustuksia kuitenkin leikataan, ja kaupunki on jälleen valinnan edessä: paikatako valtion aiheuttama lovi budjetteihin, vai antaa yritysten ja yhdistysten romahtaa? Esimerkiksi maksuton kerhotoiminta ja avoin lastenkulttuurikeskus on ollut Tampereella tärkeää monelle perheelle. Näiden toiminnan jatkuvuus edistää monen lapsen mahdollisuuksia sekä vanhempien jaksamista. Molemmilla on pitkän aikavälin myönteisiä talousvaikutuksia. Lyhytnäköisillä säästöillä voidaan siis todella heittää lapsi pesuveden mukana.

Työllisyystilanteen laahatessa iso uudistus, TE-palveluiden siirto kuntien järjestettäväksi, on valtavien lupausten lunastajana. Tampere joutui kuitenkin vähentämään työvoimaa heti kättelyssä alkuvuonna 2025 käydyissä muutosneuvotteluissa. Kun samaan aikaan Pirkanmaalla on kasvanut nimenomaan pitkäaikaistyöttömyys, herää huoli siitä, toteutuvatko odotukset lähipalvelun tehokkuudesta? Tamperelaisten edellytyksiä itsensätyöllistämiseen ja yrittäjyyden tukemista voitaisiin kehittää nykyisestä varmistamalla, että aloittava yrittäjä saa tarvitemansa palvelut yhdeltä luukulta. Kaupungin vetovoiman kannalta merkittävä teko olisi rekrytointien tukeminen, erityisesti kansainvälisten rekrytointien osalta. Toisaalta Suomen parhaassa opiskelukaupungissa on riittämättömästi työllisyysmahdollisuksia valmistuville korkeakoulutetuille, ja moni joutuu jättämään kaupungin jopa tahtomattaan. Omakin työpaikkani sijaitsee Helsingissä. Etätyöläisille sekä satelliittitoimiston tänne haluaville yrityksille voitaisi osoittaa nykyistä toimivampia tiloja. Uusi valtion Lupa- ja valvontavirasto Attilaan on hyvä alkusysäys, jonka toivon rohkaisevan muitakin toimijoita katsomaan sisämaahan päin. Tampereen tulisi pyrkiä saamaan myös valtion yhteistyöskentelytila, jotta täällä asuvilla olisi mahdollisuus hyödyntää toimistoa kodin sijaan. Valtio olisi todennäköisesti pitkäaikainen vuokralainen.

Yhtenä vaihtoehtona kaupungin kestävässä taloudenpidossa on pidettävä veronkorotusta. Koska yli puolet budjetista kohdistuu kasvatukseen ja koulutukseen, on selvää, ettei palveluja voida pitää nykyisellä tasollaan tarkastelemalla vain menopuolen viilauksia. Kaupungin veroprosentti on maltillinen ympäryskuntiin verrattuna, ja Tampereella halutaan asua. Jos vaihtoehtona olisi sulkea lähipäiväkoti tai maksaa muutamia kymppejä korkeampaa veroa, uskon kaupunkilaisten ymmärtävän realiteetit. Samalla on pyrittävä vaikuttamaan valtion tasolla siihen, ettei siellä tehtyjen päätösten seuraukset kaatuisi näin voimakkaasti kaupunkien maksettavaksi. Kuntien vastuita olisi arvioitava kokonaisuutena, kun nyt niitä lisätään kaiken aikaa. Uskon silti, että Tampere voi tehdä kaupunkilaisten eteen paljon, kun huomioidaan, etteivät samat ihmiset kanna kaksinkertaista taakkaa julkisista sopeuttamistoimista.