Syyslomalle etsimme lähikohdetta, jotta matka-aika pysyisi maltillisena ja ehtisimme viettää kohteessa mukavat muutama päivää. Parilla edellisellä matkalla olemme piipahtaneet Kööpenhaminassa yhden yön verran, mutta kaupunki on jäänyt mieleen erityisen kivana perhekohteena. Päätimme siis ottaa sen matkakohteeksi!
Reittisuunnittelun ja varaukset teimme vasta syyskuun alussa, mutta hinnat olivat silti maltilliset. Kannattaa huomioida, että hinnat riippuvat sesongista – myös tanskalaiset koululaiset olivat lomalla samaan aikaan, joten esimerkiksi Tivoli-lipuissa oli muutaman euron korotus Keski-Suomen syyslomaviikolla. Kesäkauteen verrattuna oli kuitenkin tilaa, ja hinnat maltillisemmat, joten ei kannata ajatella, että reissuun ei pääse jos on viime tipassa!
Matka alkoi Tampereelta klo 13 suoralla junalla Helsinkiin. Ratikalla siirryimme Olympiaterminaaliin, ja jo 15:30 pääsimme Silja Symphonyn kyytiin. Valitsimme menomatkalle pidemmän laivamatkan, lähinnä lasten viihtymisen kannalta – Harri Hylkeen disko ja iltahalit sekä Muumin aamujumppa ihastutti, kuten aina. Ostimme matkalle vain aamupalabuffetin, iltaruualle löytyi nopeaa ruokaa hyvään hintaan Fast Lanelta. Isompi nukkui alasängyssä isin kanssa, pienemmälle oli laivan vauvansänky valmiina hytissä.
Seuraavana päivänä saavuimme Tukholmaan klo 10. Koska laiva on satamassa useamman tunnin, ei ollut kova kiire ulos. Keräsimme tavarat ja kävelimme Gärdet-metroasemalle. Keskustassa pääsimme suoraan metroasemalta Åhlens-kauppakeskukseen, jossa muu perhe vietti hetken leikkihuoneessa kun itse tein nopeat joululahjaostokset. Rautatieasemalle on lyhyt kävely, söimme siinä lounasta ennen junan lähtöä 12:49. Matka sujui mukavasti, lapset torkahtivat ja mukana oli riittävästi tekemistä. Bistrosta saimme lapsille junabingot ja tehtäväkortit maksutta! Malmössa oli nopea junavaihto Öresundstågetiin. Viimeinen puolituntinen Kööpenhaminaan meni täydessä junassa, mutta rattaille oli hyvin tilaa. Majoituimme aivan päärautatieaseman läheisessä Meiningerissa, yllättäen saimme vielä varaamaamme isomman huoneen, ja pienemmälle oli pedattu valmiiksi vauvansänky.
Perillä illan tavoite oli syödä: Tivolin food courtiin on pääsy myös kadulta, ja sieltä löytyi kaikille sapuskaa omilta tiskeiltä. Myös pienimmälle saimme puuroon kuuman veden ihan veloituksetta. Vähän matkasta nuutuneena tuli kyllä kyynelet silmiin, kun 3-vuotias totesi heti ulos hotellista astuttuamme, että ”täällä on kyllä hieno tunnelma”, kun kadulla loisti kauniit valot hämärässä illassa. Lapsesta oli tietenkin myös jännää olla näin myöhään ulkona! Läheisestä Netto-kaupasta löytyi myös aikuisille iltapalaa ja naposteltavaa, ja loppuilta otettiin rennosti hotellilla. Yleisistä tiloista löytyi baari, bilispöytää, telkkarihuone ja leikkinurkkaus, johon tutustuimme vasta seuraavana päivänä.
Ensimmäisen kokonaisen päivän tavoite oli tutustua kaupunkiin paremmin. Lähdimme metrolla luoteeseen kohti Parkenia, jonka vieressä on suuri puisto. Metro on rattaiden kanssa helposti saavutettava. Mokasin vain lippuoston: ajattelin nohevana nappaavani jo paluumatkan liput, mutta yksittäisliput ovatkin voimassa heti ostohetkestä. Onneksi toinen turistipariskunta oli jo lippujonossa, tarvitsi hieman reittiopastusta, ja heiltä löytyi sopivasti eurokolikoita taskunpohjalta. ”Tornileikkipaikka” on hienosti toteutettu, ja elementit mukailevat kaupungin maamerkkejä. Esimerkiksi raatihuoneen tornista voi laskea liukumäkeä! Paikalla oli lisäksemme lähinnä paikallisia perheitä. Puistot onkin ihan paras tapa nähdä miten arki muualla rullaa. Jatkoimme matkaa kävellen, ja matkalla seuraavaan kohteeseen ehdimme ihastella Kööpenhaminan järviä sekä kasvitieteellistä puutarhaa, ja syödä lounaan puiston piknik-pöydän ääressä. Rosenborgin linna valikoitui nähtävyydeksi, jotta lapsillakin olisi ihmeteltävää pelkkien tyhjien salien sijaan. Säätieto piti kutinsa, ja juuri linnaan mennessä alkoi sataa. Nuorempi löysi joka huoneesta hevosen niiden lukuisista tauluista, ja isompi nappaili omia matkakuvia linnassa näytillä olleista esineistä. Paitsi entisaikaiset lelut, myös kruunujalokivet herätti ihastusta. Linnan vierailu ei ole esteetön, mutta rattaille oli ulkosalla tilaa – onneksi sadesuoja oli mukana. Koska edellisestä matkasta ei ollut kauaa, esikoinen muisti läheltä löytyvän ”lohikäärmeleikkipaikan”, ja siellä vierähti vielä hetki ennen kuin alkoi tulla nälkä. Nappasimme iltaruoka-ainekset hotellilla kokattavaksi kaupasta matkalla metrolle. Oli mukava voida syödä ”helppoa” ruokaa, eikä lähteä etsimään ravintolaa.
Toisen päivän pääkohde oli Tivoli! Kesähuvipuisto muuttuu syksyllä kurpitsajuhlaksi, ennen talvisesongin joulun ihmemaata. Lapset kirkuivat ja nauroivat laatikoista ponnahtaville linnunpeläteille, 3-vuotias testasi jokaisen karusellin, ja katselimme noitien tanssiesityksen sekä kävimme halaamassa Rasmus-nallea. Pienemmälle riitti leikkipaikka, ja yhdessä laitteessa kävimme koko perheenä. Haaveilemamme maailmanpyörä oli suljettu, mutta lasten junalaite oli koristeltu kummitusteemaan. Alueelta löytyi useita ravintoloita, ja teki hyvää käydä välillä sisällä istumassa ihan rauhassa. Illan hämärryttyä lammelle syttyivät valaistut lumpeet, ja koko alue muuttui upeaksi valotaideteokseksi. Lähdimme takaisin hotellille iltapalalle, ja itse vetäydyin kirjan kanssa aulabaariin.
Seuraavana aamuna söimme aamupalat ja pakkasimme tavarat rauhassa, lähtö oli vasta 10:49. Taas Öresundstågilla Malmöön, ja lounaat aseman kaupasta pikajunan kyytiin. Perillä Tukholmassa olimme hieman aikataulusta myöhässä vasta noin viideltä, mutta ennen laivan lähtöselvitystä oli hyvin aikaa syödä. Vanhan kaupungin Vapiano oli tällä kertaa helppo ratkaisu. Kaupunginbussi 53 meni melkein suoraan ovelta Londonviaduktenille Viking Linen terminaalin eteen. Turun-laivan kyytiin päästyämme vielä iltahalit Ville Vikingille (onkohan tullut selväksi, että esikoinen rakastaa maskotteja), ja sitten unille. Aamulla saapuminen jo 7:30, eli nopeasti vain vaatteet päälle ja hampaanpesut, sillä tämä laiva on satamassa vain tunnin! Suora juna Tampereelle lähtee aivan satamarakennuksen edestä, mutta pysähtyy Turun päärautatieasemalla veturinvaihtoa varten puolisen tuntia. Siinä ajassa ehtii hyvin kipaista lähimmästä kaupasta aamupalat mukaan syötäväksi, satamassa ei ole varsinaista kauppaa ja ravintolavaunu avataan vasta Turusta lähdön jälkeen. Kotona Tampereella olimme ennen yhtätoista.
